ILLUUSION JA JOKERIN KOHTAAMINEN
	Jokeri on jo jonkun aikaa kierrellyt maailmalla. Hän on nähnyt monet hovit, monet prinsessat. Häneen esiintymisensä on ollut joka paikassa loistava. Hän on hurmannut, naurattanut, itkettänyt ja hämmästyttänyt kaikki viisaudellaan. Oikeanlaista prinsessan kättä ei ole vielä löytynyt ja puoli valtakuntaakin on jäänyt saamatta.
	Samaan aikaan Haadeksen hovissa, menneisyyden valtakunnassa Prinsessa Illusionin uteliaisuus jälleen herää ja hän haluaa lähteä katsomaan tulevaisuuden ja auringon valtakuntaa. Sellaiset matkat ovat kyllä häneltä kiellettyjä mutta hyvin usein Illusion tekee jotakin hyvin kiellettyä vain saadakseen ruokittua uteliaisuuttaan. Hyvin varovaisesti hän lähestyy nykyisyyttä ja auringon valtakuntaa. Hän aikoo vain ihan hetkeksi pistäytyä hyvin lähellä rajaa olevilla siintävillä kaukovuorilla.
	Myös Jokeri on samaan aikaan saapunut samoille siintäville vuorille. Hän haluaa istahtaa hetken, ja etsiä uutta suuntaa matkalleen. Illusion ja Jokerin kohtaaminen on hyvin erikoinen tapahtuma. Kuu ja Aurinko, menneisyys ja nykyisyys samaan aikaan samalla vuorella. Aurinko hetkeksi sokaisee Menneisyyden Kuun, Illusionin. Kuun himmeä salaperäinen hohde kietoo Jokerin Nykyisyyden Auringon outoon ja salaperäiseen lumoon. Rakkaus on syttynyt. Magneetin tavoin he vetävät toisiaan puoleensa. He kietoutuvat toisiinsa ja päättävät jäädä siintäville kaukovuorille. Illusion yön prinsessa hehkuu kauneimmassa loistossaan auringon Hehkussa. Jokerin loiste lepää tyynenä kuun ja yön pehmeässä hohteessa. Kohtalo on osunut oikeaan aikaan oikealle paikalle. Menneisyys ja Nykyisyys ovat kietoutuneet toisiinsa rakkauden sitein. Suuret runoilijat kutsuvat tätä Jumalaiseksi hetkeksi.
	Se hetki ei saanut elää pitkään. Kolme sarvinen Haades, Illusionin isä ei tällaista hyväksy. Hän lähettää käärmeen "Paratiisiin" nuorten rakastavaisten luo. Käärme liukuu hiljaa paikalle ja puree Illusionin jalkaan. Illusion alkaa hiljalleen haihtua pois Jokerin syleilystä. Jokeri tarrautuu tuskissaan yhä lujemmin ottein mutta Illusion liukuu pois hänen sormiensa otteesta. Vain ikuiset rakkauden sanat yrittävät vielä pysytellä yhdessä, mutta hiljalleen nekin katoavat.
	Illusion on kadonnut Lintukotoonsa. Käärmekin katoaa pois paikalta kohti yön pimeyttä.
		Menneisyys, 2003 Öljy kankaalle 150 x 150 cm Piikkiön kunnan omistuksessa
	Jokeri on aivan halvaantunut ja surun murtama. Hän ei enää halua jatkaa matkaansa kuninkaita ja hoveja viihdyttämään. Hän ei halua myöskään löytää enää ketään toista prinsessaa eikä saada puolta valtakuntaa. Illusion on vienyt hänen sydämensä. Yön ja päivän liitto on hänen liittonsa. Kun aurinko on kerran päässyt kokemaan kuun ja yön salaperäistä lumoa, ei siitä voi enää koskaan luopua. Kun kuu ja yö on kerran kohdannut auringon säteen polttavan hehkun, niin se ei voi koskaan tehdä muuta kuin odottaa seuraavaa aamua ja seuraavaa kohtaamista.
	Mietteissään Jokeri jää yksin asumaan vuorille, kaukana ihmisistä. Mikään ei enää maistu hänelle eikä mikään enää tunnu miltään. Hänelle kypsyy hiljalleen ajatus. Lähden kosiomatkalle Haadeksen luo. Pyydän tyttären kättä, Puoli valtakuntaa saa kyllä jäädä saamatta.
	Jokeri alkaa innolla valmistaa matkaa. On löydettävä hyvä myrskyn kestävä purjealus. Ei aluksen tarvitse niin iso olla, on tärkeää että hänen ajatus, tahto ja rakkaus sopivat siihen. Eivät ne niin paljon tilaa vie, mutta jonkinlaisen turvapaikan ne tarvitsevat. On alkamassa suuri matka ja taistelu vaaroja ja kauhuja vastaan.